Kun Suomessa huudetaan jo jopa kliseisesti uuden Nokian tai vähintäänkin ”menetetty” metsäteollisuuden korvaajan perään koen epätoivoa niin monien pienyrittäjien ja yrittäjiksi aikovien puolesta. Suomi elää viennistä mantra on kiveen hakattu totuus joka jokaisen suomalaisen on sisäistettävä absoluuttisena totuutena. Monilta osin tämä onkin totta, mutta samaan hengenvetoon on syytä muistaa, että niin tekee lähes kaikki muutkin kehittyneet taloudet. Eli lisätulon löytyminen näiltä äärimmäisen kilpailluilta markkinoilta tulee olemaan erittäin haastava ja paikoin mahdotontakin.
Kun 2008 Suomen BKT:stä noin 45 % tuli viennistä voi se kuulostaa paljolta, mutta on se itse asiassa vain kansainvälistä keskitasoa. Samana vuonna yksityiset palvelut toivat samat 45 % BKT:stä. Viimeisen kahden vuoden aikana on vientimme laskenut rajusti kansainvälisen rahoituskriisin johdosta. Samaan aikaan on palvelujen notkahdus ollut huomattavasti maltillisempaa.
Tämä tarkoittaa, että meidän on panostettava PK yritys- sektorin palvelutarjonnan kehittämiseen sekä yksityisen kuluttajan suuntaan, että yritysten suuntaan. Kyseenalaistankin klassisen Iiro Viinasen väitteen: ” Emme voi elää täällä pelkästään toistemme paitoja pesemällä.”
Tosiasia on, että saadaksemme uutta vaurautta luovia yrityksiä jotka voivat suuntautua vientiin on meidän ensin luotava näille yrityksille houkuttavat ja uutta mahdollistavat kotimarkkinat suuntaamalla kysyntää oikein palvelualojen arvonlisäveron poistolla. Palvelusektorilla on lukuisia mahdollisuuksia luoda uutta taloudellista toimeliaisuutta. Sen sijaan, että koulutamme, kurssitamme ja nöyryytämme esimerkiksi koulutettujen työttömien osaajiemme armeijaa, jotta he voivat saada edes vähäisiä tulonsiirtoja valtiolta, on meidän mahdollistettava heidän kehittymisensä palveluntuottajina ja yrittäjinä esimerkiksi kansalaispalkan keinoin. Perustoimentulo antaisi ihmisille rohkeutta ja intoa lähteä kokeilemaan ideoidensa kantavuutta. Näin voitaisiin hyvin kevyellä byrokratialla mahdollistaa aivan uudenlaiset Start-up yritykset ja uudet inhimilliset, että viennin menestystarinat.
Kelan ja Työvoimaministeriön yhteisbudjetti on noin 23 miljardia euroa ja tulos nykyinen riutumisen tie. Voisiko näitä rahoja käyttää hyödyllisemmin?
Näillä rahoilla voitaisiin taata perustulo kaikille kansalaisille elämäntyyliin ja ansioihin katsomatta. Näin takaisimme kaikille säällisen elintason, sekä mahdollistaisimme suurelle joukolle ihmisiä ulospääsyn työttömyydestä ja mahdollisuuden vaurastumiseen. Kansalaispalkka poistaa kaikki kannustinloukut. Voimmeko nähdä yhteiskunnan jonka tarkoituksena ei ole suojella virkamieseliitin saavutettuja etuja ministeriöissä ja alueilla, vaan antaa mahdollisuudet kyvykkäille ja ahkerille yksilöille? Kansalaispalkalla, innovatiivisuudella ja kovalla työllä ihmiset voisivat ponnistaa ylös keskinkertaisuudesta ja kurjuudesta.
Kaikkialla maailmassa kytätään kuka olisi ensimmäinen kansalaispalkan käyttöönottaja. Miksei se voisi olla Suomi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti